566/1994

Sen lisäksi, mitä julkisista hankinnoista annetussa laissa (1505/92) säädetään, tätä asetusta sovelletaan julkisista hankinnoista annetun lain 2 §:n 1, 2 ja 4 kohdassa tarkoitetun hankintayksikön tekemään palvelujen hankintasopimukseen, jonka arvo ilman arvonlisäveroa (kynnysarvo) on vähintään 200 000 ECUa sillä hetkellä kun tämän asetuksen 11 §:n mukainen ilmoitus julkaistaan. Kauppa- ja teollisuusministeriö ilmoittaa ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja sen jälkeen vuosittain, mitä on pidettävä ECUn markkamääräisenä arvona. Ilmoitus julkaistaan Suomen virallisessa lehdessä ja Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus ei koske palveluhankintoja, joihin sovelletaan asetusta Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa tarkoitetuista vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankinnoista (567/94).

Jos sopimuksella on tarkoitus ostaa sekä tavaroita että palveluja, sopimukseen sovelletaan tätä asetusta, jos hankittavien palvelujen arvo ylittää hankittavien tavaroiden arvon.

Tämä asetus ei koske palveluhankintoja, jotka tehdään toiselta hankintayksiköltä sille lailla, asetuksella tai hallinnollisella määräyksellä annetun yksinoikeuden perusteella.

Tätä asetusta sovelletaan palveluhankintoihin, jotka liittyvät Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa tarkoitetuista rakennusurakoista annetun asetuksen (1571/93) 1 § 2 momentissa mainittuihin rakennusurakoihin.

Puolustusministeriö päättää puolustushallinnon osalta ja sisäasiainministeriö rajavartiolaitoksen osalta, mitä on pidettävä julkisista hankinnoista annetun lain 1 §:n 2 momentin 2 kohdan tarkoittamana hankintana.

Hankittaessa yksinomaan liitteessä B lueteltuja palveluja tai hankittaessa niitä yhdessä liitteessä A lueteltujen palvelujen kanssa siten, että liitteessä B lueteltujen palvelujen arvo ylittää liitteen A mukaisten palvelujen arvon, sovelletaan tätä asetusta vain jälki-ilmoitusta ja teknisiä erittelyjä koskevien säännösten osalta.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Palveluhankintasopimuksen arvoa laskettaessa perusteena on palvelun toimittajalle maksettava kokonaiskorvaus.

Sopimuksen ennakoitua arvoa laskettaessa on soveltuvin osin otettava huomioon:

Jos palveluhankintasopimus on jaettu useisiin pienempiin osiin, joista jokaisesta tehdään eri sopimus, kunkin erän arvo on otettava huomioon kokonaisarvoa laskettaessa. Tätä asetusta sovelletaan kaikkiin eriin, jos erien yhteenlaskettu arvo on vähintään kynnysarvo. Asetusta ei kuitenkaan sovelleta niiden erien kohdalla, joiden arvo ilman arvonlisäveroa on alle 80 000 ECUa edellyttäen, että näiden erien yhteenlaskettu arvo on enintään 20 prosenttia kaikkien erien kokonaisarvosta.

Jos sopimuksesta ei käy ilmi kokonaishintaa, sopimuksen ennakoidun arvon laskentaperusteena on määräaikaisen, enintään 48 kuukauden pituisen sopimuksen osalta käytettävä arvioitua voimassaoloaikaista kokonaisarvoa ja tätä pitemmän tai toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen osalta sopimuksen kuukausikustannusta kerrottuna luvulla 48.

Määräajoin uudistettavien tai säännöllisesti toistuvien sopimusten arvon laskentaperusteena käytetään joko viimeksi kuluneen tilikauden tai 12 kuukauden aikana tehtyjen samanlaisten sopimusten kokonaisarvoa seuraavien 12 kuukauden arvioidut muutokset mukaan luettuina tai niiden sopimusten ennakoitua yhteisarvoa, jotka solmitaan ensimmäisen sopimuksen tekopäivää seuraavien 12 kuukauden aikana tai koko sopimuskauden aikana jos sopimuskausi on tätä pidempi.

Sopimuksen kokonaisarvon määrittämisessä on otettava huomioon optio- ja pidennysehdot. Palveluhankintaa ei saa jakaa eriin tai laskea poikkeuksellisin menetelmin taikka liittää rakennusurakkaan kynnysarvoista annettujen säännösten soveltamisen välttämiseksi.

Hankinnassa on käytettävä avointa tai rajoitettua menettelyä. Neuvottelumenettelyä voidaan käyttää 5-7 §:issä säädetyillä edellytyksillä.

Rajoitetussa menettelyssä ja neuvottelumenettelyssä tarjouskilpailuun tai neuvotteluun osallistuvat on valittava niiden osallistumishakemuksen lähettäneiden joukosta, jotka täyttävät 6 luvussa säädetyt vaatimukset.

Hankintayksikkö voi rajoitetun menettelyn yhteydessä ennalta rajata niiden ehdokkaiden lukumäärän, joille tarjouspyyntö lähetetään. Lukumäärä on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Tarjoajia on kutsuttava hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävä määrä todellisen kilpailun varmistamiseksi. Tarjouskilpailuun on kutsuttava vähintään viisi ehdokasta.

Mikäli avoimella menettelyllä ei ole saatu riittävästi tarjouksia tai rajoitettuun taikka neuvottelumenettelyyn ilmoittautuneita ei ole riittävästi, voidaan tarjouspyyntö tai kehoitus osallistumishakemuksen jättämiseen lähettää myös hankintayksikön valitsemille toimittajille. Ilmoitusten julkaisemista koskevia ja 16 §:ssä mainittuja menettelymääräyksiä on kuitenkin noudatettava.

Mikäli avoimella tai rajoitetulla menettelyllä ei ole saatu lainkaan tarjouksia, tarjoukset eivät ole vastanneet tarjouspyynnön ehtoja tai ne eivät muutoin ole sopineet aiottuun tarkoitukseen, voidaan siirtyä neuvottelumenettelyn käyttämiseen. Jos aiemman ilmoituksen sopimusehtoja muutetaan olennaisesti, on neuvottelumenettelyyn siirtymisestä julkaistava ilmoitus.

Neuvottelumenettelyyn siirtymisestä on myös julkaistava 11 §:ssä tarkoitettu hankintailmoitus, jos neuvottelumenettelyyn ei oteta mukaan kaikkia niitä tarjoajia, jotka täyttävät 6 luvussa säädetyt vaatimukset ja jotka ovat edeltävässä avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä tehneet tarjouksen tarjousmenettelyn ehtojen mukaisesti ja joiden tarjous on muutoin ollut sopiva.

Mikäli hankinnasta julkaistaan hankintailmoitus, hankintayksikkö voi valita neuvottelumenettelyn myös, jos palvelun luonne tai asiaan liittyvät riskit eivät poikkeuksellisesti salli kokonaishinnoittelua tai hankittava palvelu on luonteeltaan henkinen palvelu taikka vakuutus-, pankki- ja sijoituspalvelujen osalta, jolloin sopimuserittelyjä ei voida laatia niin tarkasti, että paras tarjous voitaisiin valita avointa tai rajoitettua menettelyä noudattaen.

Hankintayksikön on 1 ja 3 momentin mukaisen neuvottelumenettelyn yhteydessä neuvoteltava vähintään kolmen ehdokkaan kanssa, jos sopivia ehdokkaita on riittävästi.

Hankintayksikkö voi kuitenkin valita neuvottelumenettelyn julkaisematta 11 §:ssä tarkoitettua hankintailmoitusta, jos:

Tässä asetuksessa tarkoitettuna suunnittelukilpailuna pidetään suunnittelukilpailua;

Suunnittelukilpailuun osallistujien mahdollisuutta osallistua suunnittelukilpailuun ei saa rajoittaa alueellisilla perusteilla tai sillä perusteella, että osallistujien pitäisi olla luonnollisia tai oikeushenkilöitä.

Mikäli suunnittelukilpailuun osallistujien määrää rajoitetaan, hankintayksikön on määrättävä selkeät ja syrjimättömät perusteet, joilla osallistujat valitaan. Kaikissa tapauksissa suunnittelukilpailuun on todellisen kilpailun aikaansaamiseksi kutsuttava riittävä määrä ehdokkaita.

Tuomaristoon voidaan valita yksinomaan luonnollisia henkilöitä, jotka ovat riippumattomia kilpailuun osallistujista. Jos kilpailuun osallistujilta vaaditaan tiettyä ammatillista pätevyyttä, vähintään kolmasosalla tuomariston jäsenistä on oltava sama tai vastaava pätevyys.

Tuomariston on oltava päätöksissään tai kannanotoissaan riippumaton. Päätökset ja kannanotot on tehtävä nimettömästi ja yksinomaan hankintailmoituksessa esitetyillä valintaperusteilla.

Hankintayksikön on laadittava kirjallinen selvitys tehdystä hankinnasta ja menettelyn valinnasta. Selvitykseen on sisällytettävä hankintayksikön nimi ja osoite, hankitut palvelut, niiden arvo, hyväksyttyjen ehdokkaiden tai tarjoajien nimet ja näiden valinnan perusteet, hylättyjen ehdokkaiden ja tarjoajien nimet ja näiden hylkäämisperusteet, sopimuspuoleksi valitun tarjoajan nimi ja tämän tarjouksen valintaperusteet, mahdollisten alihankintojen osuus sekä neuvottelumenettelyä käytettäessä sen valintaperusteet. Selvitys on pyynnöstä annettava kauppa- ja teollisuusministeriölle.

Hankintayksikön on 15 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta ilmoitettava ehdokkaalle tai tarjoajalle tämän osallistumishakemuksen tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä hyväksytyn tarjoajan nimi.

Samoin hankintayksikön on pyynnöstä ilmoitettava ehdokkaalle tai tarjoajalle syyt, miksi se on päättänyt olla suorittamatta hankintaa, jota koskeva hankintailmoitus on julkaistu, tai aloittaa hankintamenettelyn uudelleen alusta. Hankintayksikön tulee ilmoittaa päätöksestään myös Euroopan Yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon.

Hankintayksikön on laadittava ja julkaistava ennakkoilmoitus, hankintailmoitus ja jälki-ilmoitus tämän luvun säännösten mukaisesti.

Ilmoitukset on lähetettävä suomen- tai ruotsinkielisinä ja jollain Euroopan yhteisön virallisella kielellä Suomen viralliseen lehteen julkaistavaksi lehden julkisia hankintoja koskevassa osassa suomen- tai ruotsinkielisenä. Virallinen lehti lähettää ilmoitukset Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon. Lähettämispäivä Euroopan yhteisöjen viralliseen lehteen on mainittava ilmoituksessa. Hankintayksikön on pyydettäessä osoitettava ilmoitusten lähettämispäivä. Ilmoitusta ei saa julkaista muualla ennen lähettämispäivää, eikä siihen saa sisältyä sellaisia tietoja, joita ei ole julkaistu Euroopan yhteisön virallisessa lehdessä.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarkemmat ohjeet ilmoitusten sisällöstä, laatimisesta ja lähettämisestä.

Hankintayksikön on julkaistava kultakin varainhoitovuodelta ennakkoilmoitus, jossa tiedotetaan kunkin liitteessä A mainitun palveluryhmän osalta tulevan vuoden aikana toteutettaviksi suunnitelluista, vähintään 750 000 ECU:n suuruisista hankinnoista.

Hankintayksikön, joka aikoo hankkia liitteessä A lueteltuja palveluja avointa, rajoitettua tai neuvottelumenettelyä käyttäen, tai joka aikoo järjestää suunnittelukilpailun, on ilmoitettava tarjouskilpailusta julkaisemalla hankintailmoitus, jollei neuvottelumenettelyn osalta muuta johdu.

Hankintayksikön on lähetettävä 48 päivän kuluessa palveluhankintasopimuksen tekemisestä tai suunnittelukilpailun päättymisestä jälki-ilmoitus tehdystä sopimuksesta tai voittaneesta kilpailutyöstä. Ilmoitus ei saa sisältää tietoja, joiden julkaiseminen olisi yleisen edun vastaista tai saattaisi vaarantaa luottamuksellisten liiketietojen säilymistä, perusteltuja kaupallisia etuja tai tervettä kilpailua.

Liitteessä B lueteltuja palveluja koskevassa ilmoituksessa on mainittava, saako sen julkaista.

Avoimessa menettelyssä tarjousajan on oltava vähintään 52 päivää. Tämä aika lasketaan siitä päivästä, jona 11 §:ssä tarkoitettu hankintailmoitus on lähetetty Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon. Jos hankintayksikkö on julkaissut aiemmin ennakkoilmoituksen on tarjousajan oltava vähintään 36 päivää.

Rajoitetussa menettelyssä ja 5 §:ssä tarkoitetussa neuvottelumenettelyssä halukkaille toimittajille on varattava vähintään 37 päivää osallistumishakemuksen jättämiseen. Aika lasketaan siitä, kun 11 §:ssä tarkoitettu hankintailmoitus on lähetetty Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon.

Rajoitettua hankintamenettelyä käytettäessä hyväksytyille ehdokkaille varatun tarjousajan on oltava vähintään 40 päivää kirjallisen tarjouspyynnön lähettämisestä lukien. Jos hankintayksikkö on julkaissut aiemmin ennakkoilmoituksen, on tarjousajan oltava vähintään 26 päivää.

Jos 14 §:ssä säädettyjen määräaikojen noudattaminen on hankintayksiköstä riippumattomista syistä aiheutuneen odottamattoman kiireen vuoksi mahdotonta, voidaan osallistumishakemuksen vastaanottamiselle säädetty määräaika lyhentää 15 päivään ja tarjouksen vastaanottamiselle säädetty määräaika 10 päivään.

Riittävän ajoissa pyydetyt lisätiedot on annettava viimeistään neljä päivää ennen tarjousajan päättymistä.

Rajoitetussa ja 5 §:n mukaisessa neuvottelumenettelyssä tarjouskilpailuun hyväksytyiltä ehdokkailta on pyydettävä tarjoukset samanaikaisesti ja kirjallisesti. Tarjouspyyntöön on liitettävä tarjouspyyntöasiakirjat ja niitä täydentävät asiakirjat. Tarjouspyynnön on sisällettävä ainakin seuraavat tiedot:

Osallistumishakemus on tehtävä kirjallisesti, sähkeitse, teleksillä, telekopiona tai puhelimitse. Nopeutetussa menettelyssä osallistumishakemus ja tarjouspyyntö on kuitenkin tehtävä nopeinta mahdollista viestintävälinettä käyttäen. Mikäli asiakirjat toimitetaan sähkeitse, teleksillä, telekopiona tai tiedot ilmoitetaan puhelimitse on asia vahvistettava kirjeitse ennen 14 tai 15 §:issä mainitun määräajan päättymistä.

Hankintayksikön on avoimen menettelyn yhteydessä lähetettävä toimittajalle hankintaa koskevat asiakirjat kuuden päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Riittävän ajoissa pyydetyt lisätiedot on toimitettava viimeistään kuusi päivää ennen tarjousajan päättymistä.

Jos tarjouspyyntöasiakirjat tai niitä täydentävät asiakirjat ovat laajoja tai jos tarjouksen tekeminen edellyttää kohteessa käyntiä tai tarjouspyyntöasiakirjoihin liittyvien muiden asiakirjojen tarkastusta kohteessa, on tarjousaikaa pidennettävä vastaavasti.

Tarjouspyyntöasiakirjat liitteineen voidaan tehdä suomen tai ruotsin kielellä taikka jollakin Euroopan yhteisön virallisella kielellä.

Sopimukseen liittyvät tekniset eritelmät on mainittava tarjouspyyntöasiakirjoissa tai muissa asiakirjoissa. Eritelmät on määriteltävä viittaamalla eurooppalaisiin eritelmiin, jos sellaisia on. Eurooppalaisilla eritelmillä tarkoitetaan joko eurooppalaisten standardien mukaisia kansallisia standardeja, eurooppalaisia teknisiä hyväksyntöjä tai yhteisiä teknisiä eritelmiä. Muitakin määräyksiä voidaan noudattaa, jos ne ovat Euroopan talousaluetta koskevan sopimuksen mukaisia.

Hankintayksikkö voi poiketa 1 momentin säännöksistä, jos

Hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa on ilmoitettava peruste, jonka nojalla hankintayksikkö on poikennut 1 momentin määräyksistä. Peruste on pyynnöstä ilmoitettava kauppa- ja teollisuusministeriölle.

Jos eurooppalaisia standardeja, eurooppalaisia teknisiä hyväksyntöjä tai yhteisiä teknisiä eritelmiä ei ole, tekniset eritelmät voidaan määritellä viittaamalla:

Teknisiä eritelmiä ei saa laatia siten, että niissä esiintyy tietyn valmistajan tuote tai tiettyä alkuperää oleva tuote taikka erityisen menetelmän avulla valmistettu tuote, jolloin tiettyjä tarjoajia suositaan tai karsitaan, ellei se ole hankinnan kohteesta johtuvista syistä perusteltua. Tavaramerkkien, patenttien, tyyppien tai tavaran nimenomaisen alkuperän mainitseminen teknisissä eritelmissä on sallittua vain, jos hankinnan kohdetta ei muutoin voi kuvata riittävän tarkasti ja kaikille asianosaisille täysin selvillä eritelmillä ja jos mainintaan liitetään ilmaisu ''tai vastaava''.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita siitä, mitä teknisillä eritelmillä tarkoitetaan tätä asetusta sovellettaessa.

Palvelun toimittaja voidaan jättää hankintamenettelyn ulkopuolelle, jos

Sijoittautumismaan toimivaltaisen viranomaisen antama todistus on hyväksyttävä riittäväksi näytöksi. Ulkomaisen toimittaman esittämä ote sijoittautumismaan rikosrekisteristä on myös hyväksyttävä riittäväksi näytöksi siitä, etteivät edellä mainitut perusteet koske toimittajaa. Jollei toimittajan sijoittautumismaassa anneta edellä tarkoitettuja asiakirjoja tai todistuksia, niiden sijasta voidaan näytöksi hyväksyä toimittajan edustajan toimivaltaiselle sijoittautumismaan viranomaiselle antama valaehtoinen todistus.

Hankintayksikkö voi pyytää toimittajaa osoittamaan, että tämä on rekisteröity ammatti- ja elinkeinorekisteriin sijoittautumismaansa lainsäädännön mukaisesti ja että tällä on tarvittava toimilupa tai että tämä on tietyn palvelun harjoittamiseen oikeuttavan järjestön jäsen sijoittautumismaassaan.

Oikeushenkilöiden osalta voidaan vaatia selvitys palvelun suorittamisesta vastaavien henkilöiden nimistä.

Hankintayksikkö voi pyytää toimittajalta näytöksi luottokelpoisuudesta ja muusta taloudellisesta tilanteesta muun muassa seuraavia asiakirjoja:

Hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä on mainittava, mitkä 1 momentissa mainituista asiakirjoista on esitettävä hankintayksikölle ja mitä muita asiakirjoja toimittajan tulee antaa. Perustellusta syystä hankintayksikön on hyväksyttävä näytöksi toimittajan luottokelpoisuudesta ja taloudellisesta asemasta myös muu kuin ilmoituksessa tai tarjouspyynnössä mainittu asiakirja.

Toimittajien kyky suorittaa palveluja voidaan arvioida näiden ammattitaidon, tehokkuuden, kokemuksen ja luotettavuuden osalta.

Toimittajalta voidaan vaatia teknisen suorituskykyvyn osoitukseksi yksi tai useampi seuraavista asiakirjoista:

Hankintayksikön on mainittava tämän asetuksen 11 §:ssä tarkoitetussa hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä, mitkä edellä mainituista asiakirjoista vaaditaan esitettäväksi. Toimittajalta vaadittavat tiedot on suhteutettava hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön on otettava myös huomioon toimittajan laillinen oikeus suojella teknisiä tai liikesalaisuuksia.

Jos hankintayksikkö edellyttää, että toimittajan on käytettävä standardien mukaista laadunvarmistusjärjestelmää, sen on vaadittava EN 45000 -standardisarjojen mukaisten toimielinten vahvistamia EN 29000 -standardeihin perustuvia laatujärjestelmiä. Hankintayksikön on hyväksyttävä myös muissa jäsenvaltioissa annetut vastaavat laatujärjestelmätodistukset. Samoin, jos todistus tällaisen laatujärjestelmän käytöstä ei ole toimittajan saatavissa tai sitä ei ole mahdollista hankkia annetussa määräajassa, hankintayksikön on hyväksyttävä muu todistus siitä, että toimittajan laadunvarmistusmenetelmä on edelläesitettyjä standardeja vastaava.

Hankintayksikkö voi 6 luvussa säädetyin rajoituksin pyytää toimittajaa täydentämään antamiaan asiakirjoja.

Hankintayksikön on hyväksyttävä tarjouksista joko se tarjous, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin palvelun arviointiperusteiden mukaan, tai tarjous, joka on hinnaltaan alin. Kokonaistaloudellisuuden arviointiperusteita voivat olla esimerkiksi hinta, toimitusaika, laatu, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, tekniset ansiot, toimittajan tarjoamat muut palvelut, tekninen tuki ja ympäristökysymykset.

Käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta, on hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjassa mainittava kaikki ne arviointiperusteet, joita sovelletaan tarjousta hyväksyttäessä. Arviointiperusteet on tällöin esitettävä, mikäli mahdollista, tärkeysjärjestyksessä.

Käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta hankintayksikkö voi hyväksyä tarjoajan esittämät vaihtoehdot, jos ne täyttävät hankintayksikön ennalta asettamat vähimmäisvaatimukset. Vähimmäisvaatimukset ja niiden esittämiselle asetettavat ehdot on mainittava tarjouspyyntöasiakirjoissa. Kielto vaihtoehtojen esittämiseen on mainittava hankintailmoituksessa.

Vaihtoehtoa ei saa hylätä vain sillä perusteella, että se on laadittu eurooppalaisten standardien mukaisten kansallisten standardien, eurooppalaisten teknisten hyväksyntöjen tai yhteisten teknisten eritelmien tai kansallisten teknisten eritelmien mukaisesti.

Jos vaihtoehdot hyväksytään, ei vaihtoehtoa saa hylätä vain siitä syystä, että sen hyväksyminen johtaisi tavarahankintasopimukseen palveluhankinnan sijaan.

Jos tarjoushinta vaikuttaa hankittavaan palveluun nähden poikkeuksellisen alhaiselta ja hankintayksikkö siitä syystä harkitsee tarjouksen hylkäämistä, hankintayksikön on tutkittava tarjous yksityiskohtaisesti ennen hankintapäätöksen tekemistä ja pyydettävä toimittajalta kirjallinen selvitys tarjouksen perusteista. Tarjoajalle on tarvittaessa ilmoitettava, mitä tarjouksen kohtaa ei voida hyväksyä.

Selvityksenä voidaan hyväksyä esimerkiksi poikkeuksellisen edulliset palvelun suorittamismenetelmät, tekniset ratkaisut, muut tarjoajan kannalta poikkeuksellisen edulliset olosuhteet tai tarjoajan ehdottaman palvelun omintakeisuus.

Jos tarjouksen hyväksymisen perusteeksi on ilmoitettu ainoastaan alin hinta, hankintayksikön on ilmoitettava kauppa- ja teollisuusministeriölle hinnaltaan liian alhaiseksi katsomansa tarjouksen hylkäämisestä. Samalla on ilmoitettava päätöksen perustelut.

Tarjouksessa on pyydettäessä yksilöitävä mahdollisesti alihankintana tehtävät toimitukset. Tällainen ilmoitus ei vähennä toimittajan vastuuta.

Toimittajat voivat tehdä tarjouksen ryhmittymänä. Tarjouksen tekemistä varten ryhmittymältä ei saa vaatia tiettyä oikeudellista muotoa. Tällainen vaatimus voidaan kuitenkin esittää sopimuspuolelle, mikäli tietty oikeudellinen muoto on tarpeen sopimuksen asianmukaiseksi toteuttamiseksi.

Hankintayksikkö voi ilmoittaa tarjouspyyntöasiakirjoissa ne viranomaiset, joilta tarjoaja voi saada tietoja suomalaisista työsuojelua ja työehtoja koskevista velvoitteista, joita palvelujen suorituspaikassa on noudatettava. Hankintayksikön tulee vaatia, että tarjouskilpailuun osallistuvat tarjoajat ottavat nämä seikat huomioon tarjouksissaan. Poikkeuksellisten alhaisten tarjousten tarkastamista koskevia säännöksiä on kuitenkin noudatettava.

Tässä asetuksessa tarkoitettuun hankintamenettelyyn sovelletaan oikeusturvakeinojen osalta julkisista hankinnoista annetun lain 8 § 1 momenttia ja 9-12 §:iä, jos lain 9 §:ssä mainitun hakemuksen tekijä on Euroopan talousalueelta.

Hankintayksikön tulee ilmoittaa joka toinen vuosi toukokuun loppuun mennessä kauppa- ja teollisuusministeriölle tai ministeriön määräämälle viranomaiselle tämän asetuksen mukaisten hankintojen lukumäärä ja arvo. Ensimmäisen kerran tällainen ilmoitus on tehtävä vuonna 1996.

Kynnysarvojen yli olevat hankinnat on ryhmiteltävä hankintamenettelyn, palveluluokan ja valitun toimittajan kansallisuuden mukaan. Neuvottelumenettelyn osalta sopimukset on lisäksi ryhmiteltävä tämän asetuksen 5 ja 6 §:ssä mainittujen perusteiden mukaan.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita tilastotietojen antamisesta.