45/1996

Valtionavustuksena voidaan myöntää tukea energiatalouden kehittämiseen ympäristömyönteisemmäksi, uuden teknologian käyttöönoton edistämiseksi sekä energiahuollon varmuuden ja monipuolisuuden lisäämiseksi.

Tukea voidaan myöntää valtion talousarvioon sisältyvän valtuutuksen rajoissa.

Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin investointi- ja kehittämishankkeisiin, jotka

Investointihankkeella tarkoitetaan investointia käyttöomaisuuteen, siihen liittyvää valmistelua, seurantaa ja tiedotusta.

Kehittämishankkeella tarkoitetaan investointeihin liittyviä selvityksiä sekä selvityksiä uuden menetelmän, palvelun tai tuotteen kehittämiseksi.

Avustusta voidaan myöntää myös Suomen kannalta tärkeään ympäristömyönteisen energiatalouden kehitystä edistävään hankkeeseen, joka toteutetaan Suomen lähialueilla.

Tämän päätöksen nojalla ei avustusta myönnetä valtionosuutta saaviin perustamishankkeisiin.

Energiatukea voidaan myöntää yrityksille ja yhteisöille.

Myönnettävän tuen osuus hyväksyttävistä kustannuksista, hankekohtaisen harkinnan perusteella, voi olla enintään:

Valtioneuvosto antaa erikseen päätöksen muun kuin 1 momentissa tarkoitetun ohjelman tai hankkeen tukemisesta ja myönnettävän tuen enimmäismäärästä.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun päätöksen osalta on noudatettava Euroopan yhteisöjen (EY) valtion tukien ilmoittamisesta annettuja säädöksiä.

Jos investointi- tai kehittämishankkeeseen on myönnetty valtion tai EY:n komission varoista muita lainoja tai avustuksia taikka sellaisia luottolaitosten lainoja, joista valtio maksaa korkotukea tai muuta näihin verrattavaa tukea, ei näiden ja tämän päätöksen perusteella myönnetyn avustuksen tukivaikutus saa ylittää 4 §:ssä mainittuja määriä, ellei EY:n säädöksistä muuta johdu.

Kauppa- ja teollisuusministeriö päättää valtion talousarvion rajoissa tuen myöntämisestä.

Kauppa- ja teollisuusministeriö voi 4 § 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa päättää tuen myöntämisestä kuitenkin vasta sen jälkeen kun valtioneuvosto on päätöksellään vahvistanut tuen käyttötarkoituksen ja enimmäismäärän.

Kauppa- ja teollisuusministeriö voi siirtää oikeuden päättää tuen myöntämisestä ministeriön yrityspalvelun piiritoimistoille.

Myönnettävän energiatuen osuus investointihankkeessa määräytyy tuen tarkoituksen kannalta tarpeelliseksi katsottujen käyttöomaisuuden hankintamenojen, kuten rakennus-, kone- tai laitemenojen, niiden muutos- ja korjaustöistä aiheutuvien menojen, välittömästi investointiin liittyvien maa-alueiden hankinnasta ja sähköjohtojen rakentamisesta aiheutuvien kustannusten sekä investointiin liittyvien valmistelu- ja seurantakustannusten perusteella. Tukea voidaan myöntää myös vuokratulle käyttöomaisuudelle.

Kehittämishankkeessa myönnettävän energiatuen osuus määräytyy tuen tarkoituksen kannalta tarpeelliseksi katsottujen menojen perusteella, kuten hankkeesta aiheutuvien vieraiden töiden ja palvelujen käytöstä aiheutuvien menojen ja hankkeen toteuttamisesta aiheutuvien muiden välttämättömien menojen perusteella.

Kauppa- ja teollisuusministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, mitkä kustannuserät luetaan hyväksyttäviksi menoiksi tukea myönnettäessä.

Tämän päätöksen nojalla myönnetty tuki on maksettava takaisin kokonaan tai osaksi ja peruutettava vielä maksamatta olevalta osalta, jos:

Milloin tuen ehtoja on muilta osin laiminlyöty, tuki tai osa siitä voidaan määrätä palautettavaksi ja vielä maksamatta olevalta osalta peruutettavaksi tai maksatus keskeytettäväksi.

Palautettavalle tukierälle on maksettava sen maksupäivästä lukien vuotuista korkoa korkolain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä.

Eräiden valtion tukea koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta annetun lain (1593/94) perusteella laittomasti myönnetty tuki voidaan komission päätöksen mukaisesti periä kokonaan tai osittain takaisin tuen saajalta.

Päätöksen tuen takaisinperinnästä tekee tuen myöntäjä.

Milloin tuen maksamista seuraavien viiden vuoden aikana investointituen kohteena olleen omaisuuden käyttö lopetetaan tai sitäolennaisesti vähennetään, tuen myöntämisen perusteena ollutta omaisuuden käyttötarkoitusta olennaisesti muutetaan tai omaisuus luovutetaan tai siirtyy muutoin toisen hallintaan taikka vakuutetulle omaisuudelle tapahtuu vahinko, on tukea vastaava suhteellinen osa omaisuuden arvosta taikka vakuutus- tai muusta korvauksesta palautettava valtiolle kuuden kuukauden kuluessa edellä tarkoitetusta olosuhteiden muuttumisesta tai vahinkotapahtumasta, jollei kauppa- ja teollisuusministeriö erityisistä syistä toisin määrää.

Tuen saajan on ilmoitettava kauppa- ja teollisuusministeriölle 1 momentissa tarkoitetusta olosuhteiden muutoksesta tai tuen kohteena olleelle omaisuudelle sattuneesta vahingosta välittömästi tapahtuman jälkeen, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa.

Milloin tuen saaja ei ole maksanut 8 §:ssä tarkoitettua palautusta tai korkoa valtiolle määrättyyn eräpäivään mennessä tai 9 §:n mukaisesti tehnyt siinä tarkoitettua ilmoitusta, tuen saajan on maksettava valtiolle vuotuista viivästyskorkoa palautettavalle määrälle korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan eräpäivästä taikka olosuhteiden muuttumisesta tai vahinkotapahtumasta lukien.

Kauppa- ja teollisuusministeriö voi antaa tämän päätöksen täytäntöönpanosta, kuten tuen hakemisesta, maksatuksesta ja takaisinperinnästä, tarkempia määräyksiä ja ohjeita.

Tässä päätöksessä tarkoitettujen tukien myöntämisessä, käyttämisessä, maksamisessa ja käytön valvonnassa on muutoin soveltuvin osin noudatettava valtionavustuksia koskeviksi yleismääräyksiksi annettua valtioneuvoston päätöstä (490/65).

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1996.

Ennen tämän päätöksen voimaantuloa voidaan ryhtyä päätöksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.